Kokemuksia: Libre 2 ja Dexcom G6

Ykköstyypit ry pyysi kokemuksia neljältä testaajalta, joilla kullakin käytössään Libre 2 -sensorointi ja jotka saivat testijaksoksi Dexcom G6:n testiin. Testaajista kolme oli aikuisia, yksi lapsi.

Testin mahdollisti Dexcomin edustaja NordicInfu Care, ja käyttäjiltä pyydettiin luonnollisesti rehellisiä käyttökokemuksia kummastakin järjestelmästä. Tässäpä siis niitä.

Testaaja 1

Ensimmäisen testaajan kokemuksen mukaan Libre 2 on hyvin selkeä voittaja. Libren 14 vuorokauden kesto oli odotetusti Dexcomin 10 päivän kestoa mieluisampi.

Siinä missä hän luki Dexcomin eduksi kivan hälytysäänivalikoiman sekä sen että sokerit voi tarkistaa ilman erillistä mittausliikettä, toisin kuin Librellä, oli Libren sovellus kokonaisuutena kuitenkin parempi. Dexcomin sovellusta kuvattiin yksinkertaiseksi.

Sovelluksen etuihin kuuluivat erityisesti siihen integroidut tilastot, kuten A1c-arvio, aika tavoitteessa, matalan glukoosin tapahtumat, keskimääräinen glukoosi sekä vuorokausikuvaaja. Dexcomin sovelluksesta nämä nähdäkseen tulee kirjautua Dexcom Clarity -palveluun joko erillisen Clarity-sovelluksen tai selaimen kautta.

Dexcomin miinuksiin lukeutuivat useat signaalinmenetykset, kahden tunnin ”lämmittelyjakso” sekä isompi asetinlaite. Yksi Dexcomeista myös irtosi iholta kertaalleen kokonaan.

Testiajan jälkeen käyttäjä jäi kaipailemaan sitä, että Dexcomia ei tarvinnut lukea erikseen lukijalla/kännykällä huitoen.

Testaaja 2

Toisena testaajana toimi 7-vuotias lapsi, joka sairastui ykköstyypin diabetekseen toukokuussa 2018. Testijakso kesti 30 päivää, jotka kaikki Dexcom G6 pysyi kiltisti paikoillaan (3 x 10 päivää).

Tyttären puhelimeen asennettiin varsinainen Dexcom G6 -sovellus, ja äidin puhelimeen Dexcom Follow jotta äiti voi seurata sokereita etänä vaikka tyttö olisi aivan muualla kuin äiti.

Positiivisena yllätyksenä äiti koki hälytys- ja hälytysäänivalikoiman, sekä mahdollisuuden asettaa eri hälytysrajat yöajaksi. Koska lapsi ei aina herää unilla ollessaan mataliin tai hälytyksiin, äiti piti kuuluvia hälytysääniä hyvinä koska heräsi niihin itse toisesta huoneesta saakka.

Libren lukulaitteessa voimakkuudeltaan muutettavia hälytysääniä on käytössä vain yksi (tai värinä), mutta myös siihen äiti herää helposti.

Varsinainen sensorin (tai sensorin ja lähettimen Dexcomin tapauksessa) asentaminen onnistui sekä Dexcomin että Libren kohdalla helposti. Libre on hieman pienempikokoinen kuin Dexcom lähettimineen.

Libren päällä lapsi on joutunut pitämään erillistä lisäteippausta sensorin pysymisen varmistamiseksi, Dexcomin kohdalla sitä taas ei tarvinnut laittaa. Toinen kolmesta Dexcomista asetettiin vatsaan, joka sattui niin että itketti, ja sensori tuntui ikävältä pari päivää jonka jälkeen se ei enää lasta vaivannut. Muut asennukset eivät sattuneet sen enempää kuin Libren asennukset.

Asennuksen jälkeinen sensorin lämmittelyjakso kesti Libressä tunnin ja Dexcomissa 2 tuntia, mutta ensimmäisen vuorokauden äiti huomasi olevan Libressä usein epätarkka. Dexcom oli siis tarkempi heti asennuksen jälkeen.

Ensimmäisen luokan syksyllä aloittaneen lapsen sokereiden seuraaminen työpaikalta käsin Dexcom Followia käyttäen tuntui äidistä helpottavalta, sillä sokerikäyrä on nähtävissä etänä jatkuvasti ja yllättäviinkin tilanteisiin voi reagoida. Dexcomin sovelluksen sisältävä puhelin ja Libren lukija kulkivat lapsen mukana pienessä Puman olkalaukussa.

Negatiiviseksi Libren kohdalla äiti koki tarpeen skannata sensori, jotta lukija näyttää verensokeriarvon. Lisäksi jos Libre hälyttää, varsinaisen verensokeriarvon saa näkyviin vasta kun sensorin skannaa. Libren arvoja — silloin kun niitä on skannattu — voi seurata LibreLink Up -sovelluksella, mutta hälytykset tulevat vain ”jaettuina”, eli seuraaja ei voi säätää itselleen omia hälytyksiä.

Sensoria lukevan lukulaitteen tai puhelimen tulee olla sekä Libren että Dexcomin kohdalla noin 6 metrin etäisyydellä sensorista, jotta yhteys ja sitämyöten hälytykset toimivat. Yhteys pätki molempien kohdalla silloin tällöin, kun etäisyydet kasvoivat pidemmiksi.

Sokeriarvoihin liittyen äiti totesi lapsensa arvot epätarkoiksi mentäessä korkeissa sokereissa. Dexcomin arvot olivat tuolloin toisinsanoen lähempänä sormenpäästä mitattuja arvoja.

Tavanomaisemmilla ja tasaisemmilla sokereilla (4-10 mmol/l) erot sensoreiden välillä kuitenkin olivat miltei samanlaiset keskenään. Matalissa sokereissa Dexcom oli tarkempi, mutta sokerin noustua pois matalista se seurasi suhteellisen hitaasti perässä.

Suurimmaksi hyödyksi äiti koki Dexcomin avun nopeissa laskuissa. Toisin kuin Libre, Dexcom mahdollistaa erillisen nopean laskun (ja nopean nousun) hälytyksen, joka aktivoituu vaikkei vielä oltaisi hypo- tai hyper-lukemissa.

Libren kohdalla esiintyi myös virheilmoituksia nopeiden laskujen kohdalla, jolloin sovellus pyytää kokeilemaan uudelleen 10 minuutin päästä. Tuossa ajassa verensokeri on saattanut laskea jo vaarallisen alas.

Äidin sanoin yöllä Dexcom voittaa Libren 6-0. Lapsen verensokeria voi seurata omasta puhelimesta, siinä missä Libre vaatii aina ylös nousemisen ja sensorin skannauksen, aiheuttaen katkonaisia unia. Lisälaitteitakin kuten MiaoMiaota oli kokeiltu, mutta sen pysyminen Libren päällä oli ollut vaihtelevaa ja yhteydet pätkineet.

Huolimatta viimeisen Dexcomin aikana ilmenneestä pilvipalvelun hetkellisestä katkeamisesta, sekä testijakson jälkeen välinejakelusta lähetteellä saaduista parista maanantaikappaleesta, kiteyttää äiti silti Dexcom G6:n auttaneen lastaan itsenäistymään. Kavereiden luona on ollut helpompi olla enemmän, sillä äiti on aina voinut soittaa mikäli tilanne vaatii reagointia, tytär kun ei aina tunnista matalia vaikka osaa esimerkiksi pistää insuliininsa itse.

Jonkin aikaa testijakson jälkeen (Dexcomin käyttö jatkuu nyt siis välinejakelun kautta) lisäkommentteja tiedustellessamme kertoi äiti muutaman Dexcomin olleen epätarkkoja ensimmäisen vuorokauden aikana, ja parin anturin lopettaneen toimintansa 2-3 päivää liian aikaisin. Lähettimen käyttöiän päättymistä kohti mentäessä yhteydet saattavat äidin havaintojen perusteella myös pätkiä enemmän.

Testaaja 3

Kolmannella testaajalla on kokemusta Libre 2:n ja Dexcom G6:n lisäksi aiemmista versioista, eli ensimmäisestä Librestä sekä Dexcom G5:stä.

Verratessaan Dexcom G6:a ja Libre 2:a, lyhykäisyydessään esille tulivat seuraavat hyvät ja huonot puolet.

Dexcom G6

+ Pitävä liima
+ Törmäilyt ovenkarmeihin jne eivät huoleta, koska sensorin ja lähettimen kaukalon rakenne antavat ”periksi” tarpeeksi jottei irtoamisia tapahdu
+ Ei tarvetta sensorin huitomiselle puhelimella tai lukijalla
+ Tarkempi sormenpäämittauksiin verrattuna kuin Libre 2
+ Näyttää aina myös lukemat, hälytyksissäkin (Libre 2 ei näytä hälytyksissä lukemaa)
+ Sovellus on vakaampi
+ Apple Watch -tuki
+ Äärimmäisen monipuolinen Clarity-pilvipalvelu (ja app)
+ Sisältää hälytykset korkeiden/matalien lisäksi myös nopealle nousu/laskuvauhdille
– Sovellus on melko yksinkertainen käyttöliittymältään
– Sovelluksessa ei laajempia graafeja (mutta ne saa onneksi Clarity -sovelluksesta)
– Lyhyempi sensorin kesto (10 päivää versus Libre 2:n 14)
– Hitaampi lämmittelyjakso (2h versus Libren 1h)

Libre 2

+ Pidempi sensorin kesto (14 päivää versus Dexcomin 10 päivää)
+ Monipuolisempi sovellus
+ Nopeampi lämmittelyjakso (1h versus Dexcomin 2h)
+ Hoitopaikoissa usein LibreView käytössä jolloin hoitaja näkee käyrät
– Huonompi liima
– Saattaa lähteä helposti irti pienistä kolahduksista esim ovenkarmiin
– Tarve jatkuvalle sensorin huitomiselle puhelimella tai lukijalla
– Ei näytä sokeriarvoa hälytyksien mukana (vaatii huitomisen)
– Sovellus ”lagaa” ajoittain siten että sensorin lukeminen ei tunnu onnistuvan (sovelluksen pakkolopettaminen auttaa)
– Vaatii erillisen maksullisen lisäpalikan jos haluaa tietää sokerinsa jatkuvasti ilman huitomista
– Ei sisällä hälytystä nopealle nousuvauhdille tai laskuvauhdille
– Epätarkemmat tulokset versus sormenpäämittaus kuin Dexcomissa
– Enemmän virhetilanteita joissa sensorista ei saa arvoja kymmeneen minuuttiin

Testaaja 4

Sensorien kokoja vertailtaessa neljäs testaaja havaitsee Libren olevan hieman Dexcomia pienempi, mutta toisaalta Dexcomin ulkonäkö on mieleisempi hänen mieleen. Taustalla on osin tarve teippailla Libreä usein ”lisäteippivuoren” alle, jotta Libre pysyisi paikallaan sensorin voimassaolon ajan eli kaksi viikkoa. Dexcom pysyy siis paremmin paikoillaan.

Käyttäjää ei haitannut vaihtaa sensoria hieman useammin kuin Libreä (Dexcom 10pv, Libre 14pv). Suurena etuna Libreen nähden Dexcom oli yhdistettävissä käyttäjän iPhone 6s-puhelimeen, johon Libre 2 taas ei ollut yhdistettävissä.

Sensorin asentaminen vaikutti käytännössä yhtä helpolta molempien kohdalla. Jännittäjälle testaaja suositteli enemmän Dexcomia, sillä siinä painetaan vain nappulaa, joka laukaisee asennuksen. Libressä sensori täytyy voimakkaammin painaa iholle asettimen kanssa ennenkuin ”ampuminen” tapahtuu.

Dexcomin kanssa sattui kertaalleen asennuksen yhteydessä niin, että asennuskohdasta alkoi vuotaa runsaasti verta, ja myöhemmin siihen tuli iso mustelma. Tästä huolimatta sensori toimi hyvin, kunhan sen sai verentulolta asennetuksi loppuun asti. Libren kanssa samanlaista ongelmaa ei ole ollut.

Sensorien tarkkuudessa Libre 2 veti pidemmän korren. Dexcom pyrki näyttämään hieman todelisuutta alempia verensokeriarvoja, ja reagoimaan hieman hitaammin muutoksiin. Erityisesti sensorin elinkaaren alkuvaiheessa erot saattoivat olla melko suuriakin (esim Libre 11,8, verestä 11,1, Dexcom 7,5).

Dexcomin tarkkuus kuitenkin parani sensorin ikääntyessä. Eroa käyttäjä huomasi myös siinä, että tarkkuus vaihteli asennuspaikan mukaan — parhaan tarkkuuden tullessa vatsan alueelta. Dexcomin voi myös kalibroida sormenpäätuloksesta, mutta tätä ominaisuutta harvoin käytettiin.

Jos jomman kumman sensorin kanssa oli jatkuvaluonteista teknistä ongelmaa, oli se tämän testaajan kohdalla Libre. Sensori antoi usein ”glukoosilukema ei saatavilla, yritä 10 minuutin kuluttua uudestaan” -virheilmoituksen. Lisäksi lukulaite ei jostakin syystä aina tunnista sensoria, vaikka lukulaitetta pitäisi sensorin yllä ja yrittäisi skannata sokeria.

Libren kanssa sokeriarvoa ei lisäksi näe koskaan ellei sensoria skannaa, ja tästä syystä päivittäisessä käytössä jatkuvat ongelmat olivatkin melkoinen ärsytyksen aihe. Dexcomin kohdalla vastaavia haasteita ei ollut lähes lainkaan, kaiken toimiessa pääasiassa todella luotettavasti. Kokeilujakson aikana Dexcom hukkasi signaalin kahteen otteeseen, ja tällöin lukema oli hetken saamattomissa — huomattavasti harvemmin kuin Libren kanssa.

Summa summarum: Dexcom toimi luotettavammin ja varmemmin kuin Libre. Jostakin syystä Libre 2 saavutti kuitenkin luotettavammat glukoosiarvot.

Hälytyksien suhteen Dexcomissa oli enemmän muokkausmahdollisuuksia, hälytyksille, hälytysäänille sekä sille kuinka usein ne toistetaan. Urgent low -hälytystä ei saa missään tilanteessa täysin pois päältä.

Libren ääniä puolestaan ei saa yhtä paljon säädetyksi, ja se jää myös toistamaan hälytystä loopilla useampaan otteeseen jos hälytystä ei heti kuittaa. Tätä ominaisuutta ei saanut muutetuksi. Libren saa kuitenkin halutessaan täysin  hiljennettyä ja kaikki hälytykset saa halutessaan pois päältä.

Dexcom Sharea viides testaaja ei kokeillut, mutta Dexcom Clarityyn hän ehtikin rakastua. Sovellus tarjoaa paljon dataa sokerikäyriin liittyen, ja osaa myös tarjota ehdotuksia mitä tehdä havaitsemilleen useina päivinä toistuviin kaavoihin.

Lukijalaitetta käytettäessä Libre on purettava tietokoneelle ennenkuin laajempia käyriä pääsee kunnolla tutkailemaan (Libren sovelluksessa graafeja näkee rajatusti, mutta käyttäjän vanhemman puhelimen kanssa se ei ollut yhteensopiva).

Loppujen lopuksi viimeinen testaaja kertoo Dexcom-kokemuksen olevan hyvä, mutta jos pitäisi valita kumman sensorin pitäisi jatkuvasti käytössä, ei osaisi välttämättä tehdä mustavalkoista päätöstä.

Dexcom kiehtoo varmemman toimintansa, miellyttävämpien hälytysten sekä paremman käytettävyyden vuoksi, mutta toisaalta Libre 2:n tarkkuus vakuuttaa.

Yhteenveto

Kuten huomataan, kyse ei ole ainoastaan yhdestä ratkaisevasta asiasta, vaan kunkin testaajan päätelmät rakentuvat useammasta eri tekijästä, koskivatpa ne sitten käyttöönottoa, tarkkuutta, virhetilanteita tai vaikkapa tarrapintaa jolla sensori on ihossa kiinni.

Ja kuten kaiken muunkin tekniikan kohdalla, myös kaikkien sensorivalmistajien tuotteissa on lähes väistämättä joskus ongelmia ja ”maanantaikappaleita”, kuten näistäkin kokemuksista ilmenee.

Vaikkei täydellistä välinettä vielä ole keksitty, näistä kahdesta järjestelmästä toinen sopii toiselle, ja toinen toiselle. Molemmissa puolensa.

Tutustu tässä artikkelissa mainittuihin tuotteisiin / sovelluksiin:

0 vastausta artikkeliin “Kokemuksia: Libre 2 ja Dexcom G6”